Palvelun "Aero Remote Soil Analyys and Consultations" kehittäminen (hajuton)
Mikä haaste/ongelma käsiteltiin?
Maaperäanalyysi ei ole kovin suosittua Liettuassa. Tilanne on hieman muuttunut viime vuosina nuorten viljelijöiden määrän lisääntyessä maassa. Yhä useammat nuoret viljelijät kiinnostuvat tarkkuusviljelystä ja innovatiivisista ratkaisuista tilojensa modernisointiin. Täten, viljelijät käyttävät nykyaikaisia viljelymenetelmiä ja pyrkivät tehokkaampaan resurssien käyttöön. Myös suuret tuotantotilat käyttävät maaperäanalyysipalveluita.
Maataloudessa on nykyään havaittavissa kemiallistumisen taipumus tuottaa korkeampia satoja. Painopiste on tuottavuuden lisäämisessä huolimatta siitä, että joillain tuottavuuden lisäämiseen käytetyillä menetelmillä on vaikutusta maaperän huononemiseen. Maaperän liotus, kokoonpuristuvuus, eroosio, ja humuspitoisuus ovat tärkeimmät maaperän laadun osatekijät, jotka liittyvät vahvasti tarkkuusviljelyn periaatteisiin.
Viljelijät tunsivat tarvetta kehittää maaperän fyysisten parametrien kaukokartoituspalvelua kohtuulliseen hintaan. EIP-toimintaryhmä muodostettiin johdonmukaisuuden saavuttamiseksi viljelijöiden tarpeiden ja tutkijoiden ja neuvonantajien kokemuksen välillä innovatiivisen palvelun kehittämiseksi Aeroremote maaperäanalyysi ja -palvelut (hajuton). Tavoitteena oli kehittää miehittämättömien ilma-alusten ja maaperätutkimusten tietoihin perustuva tekniikka, jonka avulla viljelijöille voidaan tarjota palvelu, jolla varmistetaan, että satoongelmat hoidetaan tehokkaasti ja ajallaan ja tarjotaan optimaaliset ratkaisut näihin ongelmiin.. Uusi palvelu teki maaperäanalyysistä edullisemman hinnan.
Miten ratkaisit ongelman?
EIP-toimintaryhmän jäsenet olivat Vilnan yliopiston tutkijoita (Geotieteiden instituutti), koetilat, maanviljelijöille, ja Liettuan maatalouden neuvontapalvelun asiantuntijat perustettiin. Ryhmän tavoitteena oli kehittyä, testata, ja soveltaa käytännössä uutta tietoa, jonka avulla voidaan etäältä tunnistaa tärkeimmät maaperän hedelmällisyyttä määräävät tai rajoittavat tekijät. Maaperän kunto arvioitiin aerovalokuvien avulla. Tällainen kaukokartoitus oli kohtuuhintainen. Vilnan yliopiston geotieteiden instituutin asiantuntijoilla oli kokemusta maisematutkimuksesta ja maisemaa muodostavien materiaalikomponenttien tutkimuksesta (mukaan lukien maaperä), analyysi, ja tutkimustulosten tulkinta. Lisäksi, Liettuan maatalouden neuvontapalvelun asiantuntijoilla oli asiantuntemusta analyyttisten konsultaatioiden järjestämisestä ja se mahdollisti tieteellisten innovaatioiden soveltamisen käytännössä.
Kehitettiin innovatiivinen palvelu, joka mahdollisti maaperän humuspitoisuuden etätunnistuksen, maaperän eroosion taso, maaperän kosteuden taso, maaperän granulometrinen koostumus, ja maaperän rakennetta käyttämällä miehittämättömien ilma-alusten aerovalokuvia ja maaperän ominaisuuksia.
Neuvonantajat opetettiin käyttämään miehittämättömiä ilma-aluksia, käyttää tutkijoiden toimittamia algoritmeja, tulkita ja analysoida niitä. Algoritmeja maaperän fyysisten ominaisuuksien tunnistamiseksi ehdotettiin aerovalokuvien perusteella.
Algoritmien toimintavarmuutta testattiin ArcGis-ohjelmilla, Agisoft, ja eComgnition.
Valmisteltiin menetelmä uuden palvelun tarjoamiseksi.
Uuden palvelun tarjonnan standardi laadittiin.
Maaperän hedelmällisyyttä määräävien tai rajoittavien tekijöiden ja maaperän muutosten tunnistaminen kannusti viljelijöitä arvioimaan tilojensa tehokkuutta ja taloudellisia tuloksia, auttoi viljelijöitä tekemään tehokkaita päätöksiä ja parantamaan maaperän fysikaalisia ja kemiallisia parametreja vähentäen ravinteiden huuhtoutumista ja rohkaisemaan viljelijöitä käyttämään tehokkaasti lannoitteita.
Uusi palvelu auttoi viljelijöitä parantamaan sadonhoitoprosesseja, kirjanpito, ja maaperän kunnon arviointi. Tämän palvelun tarjoaminen auttoi viljelijöitä optimoimaan tarvittavien aineiden käytön, mikä vaikuttaa merkittävästi tuotantokustannusten alenemiseen, sadon lisääntyminen, ja tulot.
Ostettiin erikoistunut miehittämätön lentokone. Laitteen käyttäminen, on mahdollista tarkkailla, minkä alueen säde on 2 kilometriä, ja ota kuvia resoluutiosta 14 megapikseliä. Tiedot siirrettiin suoraan miehittämättömän lentokoneen lentäjälle. Tätä tekniikkaa käyttävä viljelijä pystyi seuraamaan lohkojaan reaaliajassa, arvioida satonsa kuntoa, ja tehdä päätöksiä maaperän tai sadon kunnon parantamisesta tietyillä lohkoalueilla. Tämä mahdollisti kustannusten optimoinnin.
Mitkä ovat menestystekijät ongelman ratkaisemisessa?
Tutkijoiden ja viljelijöiden sekä neuvonantajien yhteistyö johti hankkeen onnistuneeseen toteutukseen. Tutkijat osallistuivat merkittävästi algoritmien valmisteluun, metodologisia suosituksia, ja miehittämättömän ilma-ajoneuvon antamien tietojen tulkinta.
Seminaarit maatiloilla (enemmän kuin 22 maatiloilla) järjestettiin osoittamaan hankkeen tulosten sovellettavuutta maatiloilla. Viljelijät olivat halukkaita osallistumaan projektitoimintaan ja hankkimaan uutta tietoa.
LAAS:n asiantuntijoiden laaja kokemus hakemusten täyttämisestä ja jättämisestä sekä projektien johtamisesta oli yksi avaintekijöistä hankkeen onnistuneessa toteutuksessa..
Vilnan yliopiston tutkijoilla oli asiaankuuluvaa kokemusta 10 vuotta maaperän fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimuksissa. Projektikumppanien valinta (ts. maanviljelijöille) on tehty ottaen huomioon tutkijoiden suositukset. Maatilat valittiin maan eri alueilta edustamaan erilaisia tasankojen ja ylänköjen ekosysteemejä ja niiden tyypillisiä ongelmia. Yleensä mulla on liotusongelmia, jauhettu sisältö, ja maaperän kokoonpuristuvuusongelmat tasangoilla. Ylämaat ovat ongelmallisia maaperän eroosion ja maaperän eroosion aiheuttaman humuksen epätasaisen jakautumisen vuoksi.
Odottamaton epäonnistuminen, jos mitään
Teimme kaiken oikein!
Opittua
Projekti oli monen toimijan projekti. Hankkeen tulokset saavutettiin yhteistyössä viljelijöiden kanssa, neuvonantajat, ja tutkijat. Kohtuulliset keskustelut kumppaneiden kesken olivat yksi hankkeen onnistuneen toteuttamisen tekijöistä. Kumppanien oli opittava kuuntelemaan toisiaan saavuttaakseen toivottuja tuloksia.
Viljelijöillä oli erilaisia kokemuksia innovaatioiden käytöstä tiloillaan. Täten, tutkijoiden ja neuvonantajien oli selitettävä viljelijöille tarkasti innovatiivisten teknologioiden käyttötavat.
Mikä rooli neuvonantajalla tai neuvontapalvelulla on käytännön tapauksessa?
Liettuan maatalouden neuvontapalvelu (KESTÄÄ) on hankkeen pääkumppani, joka vastaa projektitoiminnan koordinoinnista ja hallinnosta, tarjouksen valmistelu, hankkeen tulosten soveltaminen käytännössä (ts. maatiloilla), viestintää ja yhteistyötä projektikumppaneiden kanssa, ja hankkeen tulosten levittäminen.
LAAS on tarjonnut maaperäanalyysipalveluita siitä lähtien 1993. Erityistä huomiota kiinnitettiin maaperään liittyvien palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen. Kasvinviljelyasiantuntijat ottivat maanäytteitä tiloilta. Tällä videolla hän kertoo, kuinka hän on vuosien varrella jatkuvasti uudistanut keskusteluryhmän konseptia, näytteet analysoitiin tarkkuusviljelylaboratorion asiantuntijoiden toimesta.
LAASin neuvonantajat ovat läheisessä yhteydessä asiakkaisiinsa (maanviljelijöille) siksi, heillä oli merkittävä rooli hankkeessa, koska he auttoivat löytämään maan eri maantieteellisiltä alueilta viljelijöitä, jotka olisivat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan hanketoimintaan.. Neuvonantajat auttoivat tutkijoita siirtämään tietoa ja vaatimuksia viljelijöille varmistaakseen, että maaperätutkimukset toteutetaan mahdollisimman tarkasti.
Voidaanko lähestymistapasi siirtää ja/tai mukauttaa muihin innovaatiohaasteisiin ja -alueisiin?
Joo
Arvioitu siirrettävyys asteikolla alkaen 1 kohtaan 5
(missä 1 on helppoa ja 5 hyvin vaikea)
3
Kokemuksen jakamiseksi hyvästä käytännöstä, ota yhteyttä Rimtautas Petraitisin (rimtautas.petraitis[klo]lzukt.lt)
Lisätietoja hankkeesta osoitteessa www.lzukt.lt
