Mikä oli haaste/ongelma, johon puututtiin?

Viljeltyjen turvekaasujen osuus maatalouden kasvihuonekaasusta (Kasvihuonekasvila) päästöt Suomessa. Viljeltyjen turvemaiden ilmastovaikutusten onnistuneesti lieventämiseksi, Ehdotetut lieventämistoimenpiteet on oltava kustannusrajoitettuja ja laajalti toteutettavissa osana kannattavan tilan jokapäiväistä elämää. Viljelijät kokeilevat aktiivisesti uusia viljelykäytäntöjä, Mutta niiden integrointi päivittäiseen maatilatoimintaan vaatii lisätietoja.

Miten ratkaisit ongelman?

Turveen matalapäästöjen kiertäminen Peatlandissa tutkittiin maatilan mahdollisuuksia ja esteitä viljelytekniikoiden toteuttamiseksi, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Projekti 11 dairy farms of Valio and Osuuskunta Pohjola Maito in North and Central Ostrobothnia. Yhdessä jokaisen tilan kanssa, Itse maatilalle kiinnostavat mielenosoitukset suunniteltiin, jossa maatila testasi erilaisia ​​menetelmiä, joiden katsottiin vähentävän ilmastopäästöjä suoraan tai epäsuorasti viljeltyihin turvekohteisiin. Demonstraatioissa testattiin erilaisia ​​viljelyhallintamenetelmiä, Leikkauskorko, ylimääräinen kylvö, Optimointi hedelmöityksessä käytettäessä lannua biokaasujen kasvien prosessin jälkeen, Vesien hallinnassa viljeltyissä turvekaalissa ja tietojen käyttö maatilan operaatioissa.

Mikä on innovatiivista käytännön tapauksessa?

Projekti toteutti tietokannan suomalaisista tutkimuksista maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja tekijöistä, jotka vaikuttavat Luken luonnonvarojen tietojen tiede- ja tieto -osioon liittyviin päästöihin. Sivusto sisältää karttasovelluksen, jonka avulla käyttäjät voivat nähdä, missä Suomen kasvihuonekaasupäästömittaukset on suoritettu, Millä maaperän tyypeillä, Millä mittausmenetelmillä ja millaisia ​​tuloksia on saatu. Verkkosivusto päivitetään ja kehitetään edelleen projektin jälkeen muiden rahoituksen kanssa.

Hanke oli innovatiivinen sen toiminnassa pitämällä mielenosoituksia todellisilla tiloilla läheisessä yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Viljelijät osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin siitä, mitkä mielenosoitukset he pitävät mielenkiintoisina näkökulmastaan ​​ja mitä he haluaisivat testata omassa tilassaan.

Mitkä ovat menestystekijät ongelman ratkaisemisessa?

Maatilan esittelyissä, Viljelijät jakoivat omat kokemuksensa erilaisten työkalujen toteutettavuudesta osana maatilansa toimintaa. Viljelijöiden välinen yhteistyö, tuottajajärjestöt, Neuvonantajat ja tutkijat auttoivat tunnistamaan käytännön ratkaisut.

Opittua

Viljelijät osallistuivat aktiivisesti demonstraatioihin ja heillä oli positiivinen asenne uusiin menetelmiin, jotka voivat auttaa lieventämään viljeltyjen turvemaa koskevia kasvihuonekaasupäästöjä. kuitenkin, Tutkijoiden tulisi osoittaa selvemmin, millainen lieventämispotentiaaliset eri menetelmät ovat etenkin silloin, kun maatiloilla on haasteita jakaa aikaa kaikille maatilojen toimille, mutta myös jos maatiloissa ei ole hyötyä erilaisista lieventämistoimenpiteistä ja varsinkin jos taloudellista korvausta ei ole, silloin sitoutuminen on todennäköisesti alhainen.

Pohjaveden tason nostaminen tavanomaisen tason yläpuolella on haastava ja riippuu erityisesti kentän maaperän tyypistä, kentän sijainti valuma -alueella ja olemassa olevassa viemärijärjestelmässä. Ilman hyvin toimivia ohjattua viemärijärjestelmää ja, ennen kaikkea, ilman lisävettä pumppaamisesta tai säilytyksestä valuma -alueella, on vaikea nostaa vesipöydän tasoa halutulle tasolle.

Kaiken kaikkiaan, Tavoitteena tulisi olla, että vesi säilytetään kentällä sen sijaan, että se tyhjennettäisiin liian tehokkaasti, mutta viljelijät tarvitsevat enemmän tukea enemmän suunnittelijoita ja viemäröinsinsinöörejä suunnittelussa ja viemärijärjestelmän kirjoittamisessa. Tomaattien talvituotanto tapahtuu syksystä lähtien äskettäin suunnitellussa kasvihuoneessa lähellä Emmertingiä. Pinnan viemärijärjestelmän kaivon rakenteen tulisi olla tutumpaa viljelijälle, jotta he voivat käyttää niitä helposti ja tehokkaammin. Viljelijöille annettiin suora saatavuus vesipöydän tason mittauksista tarjoamaan mahdollisuutta seurata omien tonttien kosteusmuutoksia, mutta viljelijöitä, joissa ei ole niin paljon mahdollisuutta. Tietojen olisi pitänyt olla selkeämmin, mutta myös meijeriviljelijät eivät käytä vedenhallintaa niin tarkasti, että he tarvitsevat tarkan vesipöydän tason tiedot.

Mikä rooli neuvonantajalla tai neuvontapalvelulla on käytännön tapauksessa??

Neuvoa -antavan organisaation asiantuntijoilla oli keskeinen rooli projektisuunnittelussa, sopivien tilojen tunnistaminen runsaasti turvea ja halukkaita kumppaneita. Heidän paikallinen tietonsa helpottivat maatilan valintaa ja alkuperäistä sitoutumista. Viljelijän suostumuksella ja neuvonantaja -avustuksella, Hanke pääsi elintärkeisiin maatilakohtaisiin tietoihin, Apua kohdennetuissa demonstraatioissa. Koko suunnittelun ja toteutuksen ajan, Neuvonantajat tarjosivat maatalouden asiantuntemusta ja kenttähavaintoja, Projektin sitoutumisen ja verkottumisen parantaminen. Tapahtumien osallistumisen ja sisällön luomisen kautta, Neuvoa -antava palvelu levitti tehokkaasti projektituloksia sekä asiantuntijoille että viljelijöille.

Voidaanko lähestymistapasi siirtää ja/tai mukauttaa muihin innovaatiohaasteisiin ja -alueisiin?

Joo

Arvioitu siirrettävyys asteikolla alkaen 1 kohtaan 5

(missä 1 on helppoa ja 5 hyvin vaikea)

1

 

Kokemusten jakamisesta hyvistä käytännöistä, ota yhteyttä

Maarit Liimatainen

maarit.liimatanen@luke.fi, +358503019564

Linkki ulkoisiin tietoihin

https://www.youtube.com/watch?V = tc