Mikä oli haaste/ongelma, johon puututtiin?

Oikea ruokinta on tärkeä maitotilojen nautakarjan hyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Maksimisaton maksimointi vaatii säilörehun laadun säännöllistä seurantaa. Ruokasti syötetyn rehun määrä riippuu säilörehun kuiva -ainepitoisuudesta. Taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä, jos liian laimennettu tai keskittynyt sekoitettu kokonaismäärä (TMR) syötetään, mikä johtaa maidontuoton vähentämiseen tai ylimääräisiin ostettuihin syöttökustannuksiin. Edelleen, yleensä, TMR-reseptien säätämisprosessi vaatii useita vaiheita ja operaattoreita, eikä sitä voida tehdä päivittäin tai paljon.

Miten ratkaisit ongelman?

SmartFeed EIP-AGRI -projekti Kehitti säilörehun laadunvalvontajärjestelmän ajanhallinnan parantaminen yhdistämällä työtehtävät ja tarjoamalla työkaluja kuivan aineen mittaamiseksi ja muokkausreseptin mittaamiseksi paikan päällä. Kehittynyttä järjestelmää pilotoitiin tiloilla ja käyttäjäpalaute kerättiin.

Kehitetty valvontajärjestelmä koostui kolmesta osasta.

Aluksi, Suunniteltiin uusi paala -tarttujaan kiinnitetty säilörehunäytteenottaja. Näytteenottaja koostuu näytteenottoputkesta ja tukiasuhteesta, joka on kiinnitetty käännettävään sovittimeen, jolloin koettimen taittaminen on taitettu muihin työtehtäviin. Näytteenottopussi voidaan kiinnittää näytteenottoputken päähän näytteiden keräämiseksi.

Toiseksi, Kosteusanalysaattori testattiin maatilan DM-mittaus- ja TMR-näytteiden mittaamiseksi. Sopivat menetelmät valittiin ja verrattiin uunin kuivaukseen. Menetelmät osoittivat hyvää korrelaatiota vertailumenetelmään. Säässinäytteiden menetelmä antoi systemaattisesti hiukan alhaisemmat arvot verrattuna uunin kuivaukseen (keskimääräinen poikkeama -4.8 %). Ero voidaan korjata kertoimella (1.05x) Se pätee ainakin Timothy-ruokalaudalle, apila ruoho ja kokonainen sato säilörehu. TMR -mittaukset olivat tarkkoja ilman korjauskerrointa.

Kolmas, Android -sovellus suunniteltiin säätämään TMR -reseptejä. Sovellus laskee TMR -reseptin eri komponenttien muutokset tilanteissa, joissa DM% säilörehun muutoksista tai komponentin määrä muuttuu. Täten, Viljelijät kykenevät reagoimaan kuiva -aineen muutoksiin mahdollisimman nopeasti.

SmartFeed pyrkii vastaamaan myös muihin ravitsemukseen liittyviin haasteisiin. Toinen merkittävä haaste on yksittäisten lehmien ravitsemustason seurannan puute, etenkin poikimisen jälkeen. Tähän tarkoitukseen, Biosensoriliuoksen kehittämiseen oli tarkoitus kehittää. Projektin lopussa, Biosensoritekniikka, joka näytti toimivan luotettavasti maidossa. Projekti vertasi erilaisia ​​menetelmiä, Teknologiat ja online. Tulokset julkaistiin artikkelina suomalaisten viljelijöiden lehdessä. Samalla tavalla, Projektissa verrattiin kahta Suomessa markkinoidut säilörehuporat, arvioi niiden käytettävyyttä ja ominaisuuksia, Määritetty näytteen paino, Kuinka jatkuvaa se oli ja näytteessä todella edustaa Bale-leikkausta. Tämän tutkimuksen tulokset julkaistiin lehdessä, joka oli suunnattu koneiden kanssa työskenteleville ammattimaisille ihmisille, mukaan lukien myös viljelijät.

Mikä on innovatiivista käytännön tapauksessa?

SmartFeed -projektin käytännön tapaus esitteli useita innovaatioita:

Tekninen innovaatio: Edistyneiden mittaustyökalujen ja tiedonsiirtosovellusten kehittäminen mahdollisti rehun laadun ja karjan terveydenhuollon Dailyrealin ajan seurannan, Tarjolla viljelijöille tarkkoja tietoja ruokintakäytäntöjen optimoimiseksi.

Uusia tuotteita ja palveluita: Projekti esitteli uusia tuotteita, kuten säilörehunäytteitä, Menetelmä nopean aineen määrittämiseksi maatilalla ja FeeApp.

Markkinainnovaatiot: Tarjoamalla ratkaisuja rehun laadunvalvonnan pitkäaikaisiin haasteisiin. SmartFeed loi mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja kustannusten vähentämistä karjanviljelyssä, mahdollisesti vaikuttavat markkinoiden dynamiikkaan maatalousalalla.

Sosiaaliset/organisaatioinnovaatiot: Viljelijöiden välinen yhteistyö, tekniikan tarjoajat, ja maatalouden asiantuntijat edistivät tiedonvaihtoa ja kehittämistä, Innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton helpottaminen ja karjanviljelyn parhaiden käytäntöjen edistäminen. Tämä yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa auttoi myös tiedon ja asiantuntemuksen levittämistä sidosryhmien keskuudessa, kestävän maatalouden kehittämisen edistäminen.

 

Mitkä ovat menestystekijät ongelman ratkaisemisessa?

Useat keskeiset menestystekijät auttoivat ongelman ratkaisemiseen SmartFeed -projektissa:

Yhteistyö: Hanke sisälsi viljelijöiden yhteistyötä, tekniikan tarjoajat, ja maatalouden asiantuntijat, Hyödyntämällä heidän yhdistettyä tietämystään ja asiantuntemustaan ​​kehittääkseen tehokkaita ratkaisuja, jotka on räätälöity maatalouden tarpeisiin.

Innovaatio: Hanke omaksui teknologisen innovaation, Edistyneiden mittaustyökalujen ja tiedonsiirtosovellusten käyttöönotto syötteen laadun ja karjan terveyden seuraamiseksi reaaliajassa, Karjanviljelyn pitkäaikaisten haasteiden ratkaiseminen.

Käytännön toteutus: Projektissa kehitettyjä ratkaisuja pilotoitiin tiloilla varmistaakseen niiden käytännöllisyyden ja tehokkuuden reaalimaailman ympäristöissä, Mahdollisuuksien ja tarkennusten salliminen viljelijöiden ja sidosryhmien palautteen perusteella.

Tiedonsiirto: Hanke helpotti tiedonvaihtoa ja kapasiteetin kehittämistä sidosryhmien keskuudessa, Viljelijöiden valtuuttaminen taitoja ja tietoja, joita tarvitaan innovatiivisten tekniikoiden omaksumiseen ja hyödyntämiseen tehokkaasti.

Sidosryhmien sitoutuminen: Sidosryhmien sitoutuminen koko projektin elinkaaren ajan varmisti heidän sisäänostonsa ja tukensa, karjanviljelykäytännöissä toteutettujen ratkaisujen omistamisen ja kestävyyden edistäminen.

 

Opittua

Yhteistyö on avain: Hanke korostaa eri sidosryhmien välisen yhteistyön merkitystä, mukaan lukien viljelijät, tekniikan tarjoajat, ja maatalouden asiantuntijat. Tämä yhteistyö mahdollistaa tiedon ja asiantuntemuksen yhdistämisen kehittämään tehokkaita ratkaisuja, jotka on räätälöity maatalouden tarpeisiin.

Innovaatio lisää edistymistä: Teknologisen innovaatioiden omaksuminen on ratkaisevan tärkeää maatalouden haasteiden ratkaisemiseksi. Edistyneiden mittaustyökalujen ja tiedonsiirtosovellusten kehittäminen osoittaa innovaatioiden arvon tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisessa karjanviljelyssä.

Käytännöllinen toteutus on merkitystä: Ratkaisujen toteuttaminen reaalimaailmassa on välttämätöntä niiden käytännöllisyyden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Kehittyneiden ratkaisujen pilotointi tiloilla mahdollistaa palautteen viljelijöiltä ja sidosryhmiltä, Sääntöjen ja tarkennusten mahdollistaminen tarpeen mukaan.

Tiedonsiirto on välttämätöntä: Tietojenvaihdon ja kapasiteetin kehittämisen helpottaminen sidosryhmien keskuudessa antaa viljelijöille mahdollisuuden saada taitoja ja tietoja, joita tarvitaan innovatiivisten tekniikoiden omaksumiseen ja hyödyntämiseen. Tämä edistää kestävää maatalouden kehitystä ja varmistaa toteutettujen ratkaisujen pitkäaikaisen menestyksen.

Sidosryhmien sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää: Sidosryhmien sitoutuminen koko projektin elinkaaren ajan edistää heidän sisäänostoaan ja tukea, toteutettujen ratkaisujen omistamisen ja kestävyyden varmistaminen. Tämä korostaa sidosryhmien sitoutumisen merkitystä positiivisen muutoksen ajamisessa maataloudessa.

 

Mikä rooli neuvonantajalla tai neuvontapalvelulla on käytännön tapauksessa??

Pirko Korhonen ja Minna Tanner Proagria Itä -Suomesta toimivat neuvonantajina projektissa. Projekti sisälsi testikaaviot kentällä, missä rehun näytteenotto suoritettiin neuvoa -antavana palveluna. Kuivaa ainemittarit myös testattiin. Kalibrointiin valittiin halogeenikuivaus laboratoriossa. Hanke johti kaavoihin, jotka tekevät laitteista luotettavia käytettäväksi tilalla. Laitteet jaettiin tiloille edullisesti. Tiina laski kuiva -aineen vaikutukset taloudellisesti, mukaan lukien vaikutukset säilörehuun. Neuvoa -antava työ sisälsi myös koulutuksen laitteiden käytöstä tiloilla. Kolmas testi oli ketonien testaus, joka päätteli, että verikoe oli luotettavin, Mutta liuskekivitesti oli käytännössä helpompaa. Neuvonantajien tuella, Vertailu tehtiin maidonvalvontanäytteistä. Ne osoittivat, että korkea rasvaproteiinitasot varhaisessa lypsyjaksossa johtavat alhaisempaan märehdytykseen myöhemmin.

Voidaanko lähestymistapasi siirtää ja/tai mukauttaa muihin innovaatiohaasteisiin ja -alueisiin?

Joo

Arvioitu siirrettävyys asteikolla alkaen 1 kohtaan 5

(missä 1 on helppoa ja 5 hyvin vaikea)

4

 

Kokemusten jakamisesta hyvistä käytännöistä, ota yhteyttä

Pekka Kilpeläinen

sähköposti: pekka.t.kilpelaine@oulu.fi, puh: (+358) 0294 488 111

Linkki ulkoisiin tietoihin