Mikä oli haaste/ongelma, johon puututtiin?

Käytännössä, tarkkuusviljelyn käytölle ja levittämiselle Itävallan pienimuotoisella maataloudella on useita esteitä. Teknisten laitteiden korkeiden hankintakustannusten lisäksi, usein joudutaan käyttämään palveluita sovelluskarttojen luomiseen, jos tiloilla ei ole aikaa ja osaamista tieto- ja viestintätekniikoihin. LED-valotesti tomaattilasitalon talvituotannossa, markkinoilla olevien teknologia- ja ohjelmistotoimittajien lukuisten prosessien ja tuotteiden välillä ei ole riippumattomia vertailuja. LED-valotesti tomaattilasitalon talvituotannossa, tarkkuusviljelyllä saavutettavaa ekologista vaikutusta ei tunnusteta nykyisten ÖPUL-rahoitusohjeiden mukaan (Itävallan ohjelma ympäristöystävällisyyden edistämiseksi, laajaperäistä maataloutta, joka suojelee luontoa). Viimeisenä muttei vähäisimpänä, tarkkuusviljelyjärjestelmien eduista on usein epäilyksiä. Hanke käsittelee tätä tilannetta ja pyrkii kehittämään mukautettuja menetelmiä tarkkuusviljelyyn ja tuomaan ne viljelijöiden saataville, ottaen huomioon Itävallan maatalouden pienimuotoinen ja heterogeeninen luonne. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta tarkkuusviljelyjärjestelmien taloudellisesta ja ekologisesta potentiaalista

Miten ratkaisit ongelman?

Hanke on osoittanut, että ekologisia hyötyjä voidaan saavuttaa paikkakohtaisella lannoituksella. Joissakin kenttäkokeissa, lannoitteiden käytön vähentäminen jopa 15 kg/ha saavutettiin samalla sadolla, ja joillakin osa-alueilla saavutettiin jopa parempaa laatua. Satelliittikuviin perustuva karttojen luominen on mahdollista ja käytännöllistä projektissa tuotettujen ohjelmistojen ansiosta. Älypuhelinsovellus mahdollistaa karttamateriaalin toteuttamisen tiloilla käytettävissä olevasta tekniikasta riippumatta. Osana kenttäkokeita pilottitiloilla, ohjelmisto testattiin käytännössä ja kehitettiin tietokanta tulevia lannoitesuosituksia varten Itävallan eri ilmastoalueilla.

Mikä on innovatiivista käytännön tapauksessa?

käytännön ohjeet maatalouden yritysrakenteiden paikkakohtaisten viljelymenetelmien toteuttamiseen. Pitkällä aikavälillä, tarkkuusviljelyteknologioiden lisääntyneen käytön pitäisi johtaa toimintaresurssien tehokkaampaan käyttöön, kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaine, vähentäen samalla ympäristön kuormitusta

Mitkä ovat menestystekijät ongelman ratkaisemisessa?

Josephinum Researchin yhteistyö, kahdeksan maanviljelijää ja Ala-Itävallan maatalouskamari. Yhdessä etsitään uusia teknisiä mahdollisuuksia käytännön sovelluksiin. Kaikki hankkeessa kehitetyt ohjelmistot asetetaan viljelijöiden saataville maksutta. Karttojen luomiseen tarvittava ohjelmisto on saatavilla ladattavana tai Android-älypuhelinsovelluksena Google Play Kaupasta.

Opittua

GIS-ELA-projektissa, kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin, jonka mahdollisti hankkeen keston pidentäminen. Näin saatiin lisätietoa ja saavutettiin parempi kokonaistulos. Covid-19 pandemiasta huolimatta, tulokset käsiteltiin onnistuneesti, tiedotetaan ja tietoa levitetään

Projektinhallinta:

– Monimutkaisen hankkeen suunnittelu ja toteutus toteutettiin onnistuneesti, mukaan lukien aikataulujen ja budjettien noudattaminen.

– Joustavuus ja sopeutumiskyky olivat tärkeitä, varsinkin odottamattomien tapahtumien, kuten pandemian, edessä.

Viestintä ja tiedon levittäminen:

– Hankkeen tulosten levittämiseen käytettiin tehokkaasti erilaisia ​​viestintäkanavia.

– Verkkoseminaarit ja digitaaliset tapahtumat toimivat vaihtoehtona kasvokkain tapahtuville tapahtumille, mikä oli erityisen tärkeää pandemian aikana.

Tekninen asiantuntemus:

– GIS-tekniikat (QGIS-laajennukset) käytettiin onnistuneesti ja integroitiin lannoitekarttojen luomiseen.

– ISOBUS-terminaalien ja vastaavan maataloustekniikan käsittely hallittiin, huolimatta ensimmäisistä ongelmista puuttuvien aktivointikoodien kanssa.

Ongelmanratkaisu:

– Tekniset ongelmat tunnistettiin ja korjattiin, kuten kevään kenttäkokeissa 2019.

Tulosten valmistelu ja tiedottaminen:

– Hankkeen tulokset valmisteltiin ja esiteltiin ymmärrettävässä ja houkuttelevassa muodossa.

– Palautteen ja havaintojen avulla projektityötä kehitettiin jatkuvasti.

Yhteistyötä ja verkostoitumista:

– Yhteydenotot uusiin, ulkopuolisia kumppaneita ja asiantuntijoita perustettiin ja ylläpidettiin.

– Keskeistä oli yhteistyö eri maatalousyritysten ja -laitosten kanssa.

Innovatiivinen kapasiteetti:

– Uusia kysymyksiä ja ideoita tunnistettiin ja kehitettiin tulevien hankkeiden tueksi.

– Jatkuvan kehityksen ja innovaation kulttuuria edistettiin.

Kustannussuunnitelman noudattaminen:

– Kaikki suunnitellut virstanpylväät saavutettiin sisällöltään ja ajallaan. Kustannussuunnitelmaa noudatettiin ja kokonaisbudjetti jopa alitettiin.

Jatkuvaa jatkokehitystä:

– Hankkeen toteutuksen aikana havaittiin uusia ongelmia ja haasteita, joita on tarkoitus jatkaa uusissa hankkeissa. Paikallaan seisominen tarkoittaa menoa taaksepäin; jatkuvaa kehittämistä tutkimuksen kautta, harjoitella, konsultointi ja koulutus ovat siksi tarpeen.

Mikä rooli neuvonantajalla tai neuvontapalvelulla on käytännön tapauksessa??

(Alussa 2018, Ala-Itävallan maatalouskamari käynnisti "GIS-ELA" -hankkeen – paikkakohtaisten hallintamenetelmien paikkatietojärjestelmät tehokkuuden ja viherryttämisen lisäämiseksi Itävallan maataloudessa).

Voidaanko lähestymistapasi siirtää ja/tai mukauttaa muihin innovaatiohaasteisiin ja -alueisiin?

Joo

Arvioitu siirrettävyys asteikolla alkaen 1 kohtaan 5

(missä 1 on helppoa ja 5 hyvin vaikea)

3

Kokemusten jakamisesta hyvistä käytännöistä, ota yhteyttä

Ing. Stefan Polly

stefan.polly@lk-noe.at, Puh: 05 0259 29221

Linkki ulkoisiin tietoihin

https://noe.lko.at/digitale-arbeiter-für-den-acker+2400+3504145

https://www.zukunftsraumland.at//download/2983?v=1704960887 (sivu 22-23)

https://gis-ela.josephinum.at/